Käsikirja kestävyystoimijuudesta

Mitä kirja käsittelee?

Toimittamamme käsikirja keskittyy kestävyystoimijuuteen vastaten seuraaviin kysymyksiin: mitä on kestävyystoimijuus? miten sitä on tutkittu aiemmin eri tieteenaloilla? miten sitä pitäisi tutkia jatkossa?

Mitä opin kirjaprojektista?

Kirjaprojekti oli monessa mielessä hyvin opettavainen. En ole aiemmin ollut mukana toimittamassa kirjaa, niin oli mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkia vaiheita siihen liittyy ja mitä tehtäviä toimittajalle kuuluu (=tiivistäen lukuisia sähköposteja).

Sisällöllisesti opin paljon toimijuuden käsitteestä (eng. agency). Käytin itse omassa luvussani (ks. alla) Banduran (2006) määritelmää, jonka mukaan toimijuus voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Yksilön toimijuus tarkoittaa sitä, että henkilö muuttaa omalla toiminnallaan ympäristöää. Välillinen toimijuus  on puolestaan sitä, että henkilö hyödyntää toisten resursseja tai tietoja muutoksen aikaansaamiseksi. Kolmantana toimijuustyyppinä on yhteisöllinen toimijuus, jossa yhdistämällä voimat ja osaaminen ryhmä saa muutosta aikaan.

Kirjassamme käydään läpi erilaista toimijuutta: Yksilöt voivat toimia työpaikoillaan muutoksen eteen tai arjessaan ollessan kuluttujan roolissa. Erikseen kirjassa käsitellään myös aktiivisia toimijoita, jopa aktivisteja, ja heidän aikaansaamansa muutosta. Lisäksi kirjassa tarkastellaan toimijuutta ryhmissä, kuten teollisissa ekosyteemeissä tai rakennusalan projekteissa.

Viite: Bandura, A. 2006. Toward a psychology of human agency. Perspectives on Psychological Science, 1 (2), 164–180.

Oma lukuni vastuullisuusaktivimista

Kirjoitin kirjaan yhdessä tohtori Laura Olkkosen kanssa kirjallisuuskatsauksen vastuullisuusaktivismista. Tartuin tähän aiheeseen ennakkoajatuksena, että aktivismi yrityskentässä on lähinnä ympäristöjärjestöjen mielenosoituksia saastuttavia yrityksiä kohtaan. Olin väärässä. Aiemmassa kirjallisuudessa näkyy kyllä tämä ympäristöaktivismin muoto, mutta vastuullisuusaktivismi on myös paljon muuta. Viime aikoina erityisesti osakkeenomistajat ovat olleet aktivisteina. Yleisesti aktivismilla yritetään vaikuttaa kohteena olevan yrityksen toimintaan, kuten esimerkiksi henkilöstön tai henkilöstöryhmän asemaan ja oikeuksiin tai vaikka yrityksen taloudellisiin päätöksiin (osinkojen maksaminen). Aktivisteilla on käytössään paljon keinoja, millä hakea muutosta. He voivat osallistua yhtiökokouksiin, käydä dialogia yrityksen kanssa, toimia yhdessä muiden sidosryhmien kanssa, boikotoida yritystä tai sen tuotteita ja käyttää sosiaalisen median kanavia viestinsä esille saamiseen. Itselleni mielenkiintoisin löytö tutkimuksessa oli, että myös yritykset voivat toimia aktivisteina puuttumalla havaitsemiin epäkohtiin ympäröivässä yhteiskunnassa.

Luvun viitetiedot: Mäkelä, M. & Olkkonen, L. 2021. Sustainability activism - a review of the state of the art . In Teerikangas, S., Onkila, T., Koistinen, K. & Mäkelä, M. (eds.) Research Handbook of Sustainability
Agency. Edgar Elgar, Cheltenham. ss. 140-157

Kirjan viitetiedot

Teerikangas, S., Onkila, T., Koistinen, K. & Mäkelä, M. 2021. Research Handbook of Sustainability Agency. Edgar Elgar, Cheltenham. Linkki kirjaan. Osa kirjasta on maksutta luettavissa.