Kiertotalous arjen ratkaisuissa

---

Pidin tänään luennon otsikolla "Kiertotalous arjessa". Luento oli osa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) Kestävän kehityksen viikkoja. Pohdin siinä kiertotalouden toteuttamisen eri tasoja ja avaan luentoni sisältöä tässä. Esimerkit ovat omasta ja tuttavieni arjesta. 

Käytin luennon rakenteena Kirchherrin et al. (2017) artikkelissa olevaa R9-viitekehystä. Kiertotaloudessa "R" viittaa uudelleen tekemiseen ja artikkelissa R:t ovat: recover, recycle, repurpose, remanufacture, refurbish, repair, reuse, reduce, rethink and refuse.

Materiaalin hyödyntäminen

Alimmalla tasoilla hyödynnetään vain materiaaleja. Käytännössä nämä tasot ovat vielä nykyisen lineaaritalouden esimerkkejä eikä varsinaista kiertotaloutta. Ensimmäisellä tasolla (recover) otetaan talteen vain materiaalin sisältämä energia. Eli kotona jätteet laitetaan roskiin ja roska-astiasta jätteet menevät polttoon, mistä saadaan energiaa. Toisella tasolla (recycle) materiaali kierrätetään raaka-aineena. Itse esimerkiksi kierrätän kotona paperin, pahvin sekä muovi-, lasi- ja metallipakkaukset. Näistä saadaan raaka-ainetta esim. uuden paperin ja kartongin valmistukseen.

Pidempi elinkaari

Seuraavilla tasoilla pyritään pidentämään tuotteen elinkaarta eli pitämään tuote tai sen osat mahdollisimman pitkään käytössä. Kolmas taso (repurpose) keksii uuden merkityksen tuotteelle tai sen osille. Kaikenlainen askartelu ja käsillä tekeminen on hyviä esimerkkejä tässä. Lasteni kanssa askartellessa käytän usein esim. talouspaperirullahylsyjä tai munakennoja. Vanhoista vaatteista pystyy myös tekemään esim. nuken vaatteita. Neljännellä tasolla (remanufacture) hyödynnetään rikkinäisen tuotteen osia samassa käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi rikkinäisen tietokoneen toimivia osia voi hyödyntää toisessa koneessa. Samoin yksi kaverini kertoi vanhojen autojen harrastuksesta, jossa pystyy hyödyntämään toisten autojen osia. Viides taso (refurbish) on esimerkiksi entisöintiä. Vanhat, kolhuiset huonekalut saavat uuden elämän taitavissa käsissä. Kuudes taso (repair) tarkoittaa korjaamista. Vaatteiden paikkaus on varmasti tuttua jokaisessa lapsiperheessä. Itse en heitä lasteni enkä omia vaatteita roskiin ensimmäisen reiän ilmaannuttua. Seitsemäs taso (reuse) on uudelleen käyttöä. Eli käytetään tavaroita, joita ensimmäinen käyttäjä ei enää käytä. Kirpputorit (niin fyysiset kuin myös esim. Facebook-kirpputorit) ovat hyviä paikkoja tehdä löytöjä. Tavaroita voi myös suoraan antaa / vaihtaa / myydä sukulaisten ja ystävien kanssa.

Ajattelun muutos

Ylimmillä tasoilla tarvitaan jo suurempaa ajattelun muutosta, koska kyse on omistajuuden käsitteen purkamisesta. Kahdeksas taso (rethink) haastaa miettimään, että voisinko lainata / vertaisvuokrata omaisuuttani muille. Mielestäni tämä toimii tavaroiden osalta, joita itse ei tarvitse koko aikaa. Olen itse pohtinut sitä, että miksi omakotialueella jokaisella pitää olla oma ruohonleikkuri: Sitä tarvitsee noin 1 h per viikko ja lopun aikaa se seisoo tyhjän panttina autotallissa tai varastossa. Yhdeksännen tason (refuse) käänsin pohdinnaksi, mitä kaikkea kännykällä voi tehdä. Minulle kännykkä on puhelin, viestisovellus, sähköpostilaite, kalenteri, ääni- ja e-kirjasovellus, ääninauhuri sekä kamera. En siis tarvitse omia laitteita yllämainittuihin toimintoihin, koska ne kaikki pystyn hoitamaan puhelimella. Kymmenes taso (reduce) tarkoittaa kuluttamisen vähentämistä. Tarvitseeko kaikki ostaa omaksi? Nykyään pystyy vuokraamaan tai lainaamaan vaikka mitä: auton, pakettiauton, peräkärryn, työkaluja, vaatteita (niin arki- kuin juhlavaattet), kesämökin, urheiluvälineet (satunnaisiin pelihetkiin),... 

Lähde

Kirchher, J., Reike, D., Hekkert, M. 2017. Conceptualizing the circular economy: An analysis of 114 definitions. Resources, Conservation & Recycling 127, 221-232. Available here: www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921344917302835