Väitökseen valmistautuminen

Väittelin Turun kauppakorkeakoulussa kesäkuun lopussa. Nyt on hyvä aika katsoa vähän taaksepäin ja kerrata vinkkejä väitöstilaisuuteen valmistautumisessa.

Yliopiston tilaisuudet ja ohjeet

Perusohjeena voi sanoa, että kaikki väitökseen liittyvät käytännönjärjestelyt (pl. vastaväittäjään liittyvät asiat) kuuluvat väittelijälle. Väitökseen liittyvät käytänteet vaihtelevat hieman eri yliopistojen välillä. Etsi siis oman yliopistosi ohjeet! Turun yliopistolla on varsin hyvät ohjeet netissä. Tosin ohjeita on paljon ja usein lisäksi on myös linkkejä muualle esim. kirjaston ohjeisiin (väitöskirjan painatus). Ohjeeni sinulle onkin:

• Varaa aikaa ohjeiden lukemiseen ja sisäistämiseen!
  

Turun yliopistossa järjestettiin maaliskuussa tilaisuus jatko-opintojen loppuun saattamisesta. Siinä käytiin läpi nimensä mukaisesti jatko-opintojen loppuvaiheita eri tahojen kautta. Esityksen piti esimerkiksi kirjaston edustaja, joka auttaa väitöskirjan julkaisemisessa yliopiston sarjassa. Yliopiston viestinnän edustaja kertoi väitöskirjan lehdistötiedotteen tekemisestä. Tilaisuuden kaikista paras esitys oli mielestäni vastaväittelleen puhe, jossa hän kertasi väitöspäivän tuntoja. Hänen ehkä tärkein viesti oli, että väitöspäivänä kaikki ovat väittelijän puolella. Kukaan ei halua, että sinä mokaat. Tämä todellakin pitää paikkaansa.

• Selvitä, järjestääkö yliopistosi vastaavan tilaisuuden.
  

Harjoitusväitös

Väitöskirjani on tulevaisuudentutkimuksen oppiaineessa. Meillä on oppiaineessa oma jatko-opintoseminaariryhmä. Yhden seminaarin osana järjestettiin minulle harjoitusväitös. Tämän koin todella hyväksi, koska yksi isoin pelkoni on ollut väitöstilaisuus ja siitä selviäminen: Kuinka koskaan pystyisin olemaan kaikkien töllisteltävänä ja vastaamaan mitään järkevää?

Harjoitusväitöksessä yksi jatko-opiskelijakollegani toimi vastaväittäjänä. Harjoituksessa käytiin koko väitös läpi, kuten se väitöspäivänä tapahtuu (tosin sillä poikkeukselle, että harjoitus oli etänä, vaikka itse väitöksen sainkin pitää yliopiston tiloissa).

Keskustelut väitelleiden kollegoiden kanssa

Erityisesti kesäkuussa kysyin kaikilta mahdollisilta jo väitelleiltä työkavereiltani vinkkejä väitöstilaisuuteen. Monet heistä kysyivät minulta, että miksi väitöstilaisuus jännittää. "Pelottavimmaksi" asiaksi koin sen, että jos en osaakaan vastata johonkin kysymykseen tai en yksinkertaisesti muista vastausta. Omalla kohdallani "muistiongelmat" liittyvät myös siihen, että väitösprojektini on kestänyt varsin monta vuotta. Minulle annettiin ohjeeksi, että on ihan ok sanoa (muutaman kerran), että ei tiedä tai että ei muista jotain. Itsekin yhden teoriakysymyksen kohdalla jouduin selaamaan väitöskirjaani, jotta pystyin vastaamaan kysymykseen.

Parhaimmat saamani vinkit:

• Tee itsellesi A4, jossa on väitöksen kulku. Mitä sanotaan, kuka sanoo, milloin seistään, jne.
  
• Sinä olet aiheesi paras asiantuntija! (Olethan tehnyt tutkimusta aiheesta jo vuosia.)
• Voit vastata: En tiedä. (Et kuitenkaan jokaiseen kysymykseen.) Vastaväittäjän kysymys voi olla aiheesta, mitä et ole väitöskirjassasi tutkinut.
• Nauti päivästä! Se on sinun juhlapäiväsi! (Kovin moni tutkimushanke ei pääty näin juhlavasti urasi aikana.)
  
• Käy tutustumassa saliin etukäteen. Harjoittele lektio salissa.
  

Lektio

Väitöksen aluksihan on väittelijän 20 minuutin yleistajuinen esitelmä väitöksestä. Myös tätä jännitin ennakolta. Tässä ei jännittänyt niinkään itse esiintyminen, kun minulla on jo melko paljon esiintymiskokemusta, vaan lektion sisällön "keksiminen". En koe olevani kovin vahvoilla tieteen yleistajuistamisessa. Koska Turun yliopiston ohjeet lektiosta olivat varsin suppeat, etsin netistä muita ohjeita. Lapin yliopiston ohjeet olivat mielestäni hyvät. Minua lektion sisällön miettimisessä helpotti, kun hain esimerkkejä lektioista. Tiettyjen tieteenalojen lektioitahan julkaistaan. Esimerkiksi J@rgonia julkaisee historia, kulttuurin ja perinteentutkimuksen lektioita.

Jossain ohjeissa lektiosta luki, että lektio voi olla ainut osa, jonka kaikki kuuntelijat ymmärtävät. Tämä käytin ohjeenani lektiotani kirjoittaessa. Väitöskirjani aiheena on suomalaisen metsäteollisuuden ympäristöraportointi, niin aloitin lektioni kertomalla metsäteollisuuden historiasta ja avaamalla metsäteollisuuden ympäristövaikutuksia.

Lektion hyvät käytännöt

• Kirjoita lektio puheeksi.
  
• Harjoittele lektion puhumista. Näin tiedät, kuinka pitkä lektio on. Se ei saa olla yli 20 minuuttia. Samoin huomaat, jos jonkun sanan sanominen on vaikeaa.
  
• Kerro puheessa jotain omakohtaista.
  
• Kirjoita lektio isolla fontilla. Itse lisäsin vielä kappaleiden väliin "katso yleisöä".
  
• Numeroi sivut. (Jos tiputat paperit, niin saat ne helposti oikeaan järjestykseen.)
  

Itse väitöstilaisuus

Pääsääntöisestihän väitöstilaisuuden kysymykset seuraavat väitöskirjasi rakennetta. Ensimmäinen kysymys tyypillisesti käsittelee työsi otsikkoa tai vastaavasti yleisesti kiinnostustasi aiheeseen. Sitten käydään läpi tutkimuskysymyksiä ja seuraavaksi teoriaa, jne. Kysymyksillä voidaan pyytää tarkentamaan jotain kohtaa työssäsi tai sitten kysytään, miten muuten työ olisi voitu tehdä. Esimerkiksi otsikon osalta usein kysytään, että miksi päädyit tähän otsikkoon ja mitä muita vaihtoehtoisia otsikkoja sinulla oli. Jos olet tehnyt artikkeliväitöskirjan, niin varaudu vastaamaan myös artikkeleista. Pääsääntöisesti artikkeleja ei käydä yksityiskohtaisesti läpi, mutta esim. artikkelin kontribuutiota suhteessa työhösi voidaan kysyä.